Aamuyö suolla

Vähintään kerran kesässä on päästävä aistimaan suon aamua. Sanon aistimaan, koska suomaiseman lisäksi kokemukseen kuuluu myös suon tuoksu. Sen tuntee jo heti kun avaan auton oven tienlaidan levikkeellä. Suonlaita on siinä ihan parinkymmenen metrin päässä. Sataprosenttinen ilmankosteus vaikuttaa osaltaan siihen, että tuoksut tuntuvat voimakkaina.  

Ilma on nyt lämmintä aamuyölläkin. Auton mittari näytti kuuttatoista lämpöastetta kun viittätoista vaille neljä lähdin autolta. Siksi luulen, että sumua ei tule olemaan kovin paljon, koska ilman ja veden lämpötila on melkein sama. Suurimmat sumut syntyvät lämpötilaeroista kun ilman lämpötila laskee alle kastepisteen. Mutta kun pysähdyn enimmäisen lammen äärelle, olen ihan tyytyväinen sumun määrään. Yksityiskohdat erottuvat mutta sumu pehmentää niitä. Ja pilviäkin on taivaalla juuri sopivasti.





Tämän aamun värit eivät ole räväkkää punaista ja oranssia, vaan pehmeitä pastellisävyjä.


Jätän repun puun juureen ja alan kierrellä kameran kanssa lähiympäristössä. Tältä paikalta on joka suuntaan nähtävää ja kuvattavaa, varsinkin nyt kun pieniä pilviäkin on joka puolella taivasta. 





















En kuitenkaan malta pysyä koko aikaa samalla paikalla. Siirryn noin sadan metrin päässä olevan pikku lammen rannalle. Sinne ei vie pitkoksia, vaan on porskutettava pehmeää suota pitkin. Joku suurikokoinen lintu lentelee ihan lähellä ja ääntelee varoitusta. Olisikohan kuovi?


Lampi ei sovi ihan kokonaan objektiivini 24 mm laajakulmakuvaan.




Muuta suon puustoa vähän isommat rantamännyt erottuvat hyvin sumun kehystäminä.


Arvioin, että menee vielä aikaa ennenkuin aurinko yltää lammelle, joten päätän palata takaisin äskeiselle tähystyspaikalleni. 


Auringon nousuajankohta on ollut jo yli puoli tuntia sitten, mutta vasta nyt aurinko alkaa näkyä suolle. Sumu on hälvennyt ja siirtynyt metsän rajaan, joten lähden paluumatkalle etsimään sumuefektejä isompien lampien rannoilta. 






Myötävalo värittää lammen rannan puita


Auringon valo tulee ohuen pilvikerroksen läpi. Siinä syy miksi aamun värit ovat olleet pastellisävyisiä. 






Ei ihan täydellinen kudelma, vai onko saalistaja saanut saaliinsa. 


Pilvikehykset




Jatkan matkaa suurimman lammen rantaan. 


Pilvenpiirtäjä


Tätä olen kuvannut ennenkin. Kapean rantapuuston takana on suoaukea. Kun valo tulee sopivasti sumun läpi, syntyy hieno valonvirtausefekti. 




Aurinko on jo noussut niin ylös, että sen valo alkaa olla kameran optiikalle liian voimakas. Männyn oksa suodattaa valoa, varsinkin kun kiipeän rannan puupenkille, että saan sovitettua auringon ja sen heijastuksen oksien taakse. 


Sinne jää lampi, jonka rannoilla vielä viimeiset sumulautat vaeltavat. Säälittää vähän rannan parkkipaikalla matkailuautoissaan nukkuvat. Mikä hieno aamu heiltä jäi näkemättä. 


Kommentit