Minun Täytyy joskus käydä-listallani on ollut pitkään kaksi kohdetta, Serlachius-taidemuseo Mäntässä ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Molemmat ovat Kuopiosta katsoen "väärällä suunnalla". Tuonne päin Suomea ei ole ollut oikein tarvetta mennä. Nyt ihan asioikseen lähdettiin tuhannen kilometrin kiertueelle. Matkan varrella sattui muutakin nähtävää kuin nuo edellä mainitut.
Serlachius-museossa kiinnosti eniten Kartanon klassikot, eli peruskokoelma vanhaa maalaustaidetta ja veistoksia. Muiden muassa Akseli Callen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Albert Edelfeltin maalauksia on esillä useita.
Tästä maalauksesta kiinnostuin sen mielestäni moderdin tyylin vuoksi. Yllättäen taiteilija on Akseli Callen-Kallela ja hänen 19-vuotiaana maalaamansa teos Elämä ja kuolema.
Vanhat maalaukset ovat osa historiaa. Victor Westerholmin öljyvärimaalaus kankaalle vuodelta 1913 kuvaa Imatran kosken alapuolella ollutta Vallinkoskea, jota ei enää ole padon vuoksi.
Tässä voi kurkistaa elämää 1600-luvun Hollantiin. Antoni Verstralen on elänyt v. 1593-1641, ja maalannut tämän 1600-luvulla. Siinä luistellaan hollantilaisella kanavalla, joka nykyisin taitaa olla mahdotonta.
Emil Wikströmin Kalapoika. Pronssista on saatu muovattua taidokkaasti yksityiskohtia, kuten vaatteiden poimut.
Seuraavaksi ajoimme Tampereelle ja sielläkin oli minulle ennennäkemätön kohde, Pyynikin näkötorni. Sunnuntai-iltapäivänä moni muukin oli saanut ajatuksen Pyynikin näköaloista ja kahvilan munkeista, joten parikymmentä minuuttia piti jonottaa sisäänpääsyä. Kahvila näyttää kuvassa tyhjältä, kaikki asiakkaat halusivat ulos nauttimaan munkkinsa terassilla.
Pyynikin kuuluisat munkit
Tornista kohti Tampereen keskustaa. Nokia-areena ja hotelli sen vieressä.
Näsinneula
Näkymä Pyhäjärvelle
Pyhäjärven näkymiä saimme ihailla myös majoitushuoneemme ikkunasta. Varalan urheiluopisto on hienolla paikalla Pyhäjärven rannalla. Huoneet ovat ihan hotellitasoisia ja aamiainen runsas.
Varalan rantaa. Jyrkän kallioseinämän alla on kaksi saunarakennusta rantaviivassa melkein veden päällä. Puusilta yhdistää rakennukset kulkien ihan veden äärellä.
Pyhäjärvellä tuulee
Seuraavana päivänä lähdimme kohti Sastamalaa. Matkalla kohtasimme tämän joutsenperheen kävelyllä.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on maalaismaisemassa, kauniilla Rautaveden niemellä. Maisemanhoitajat ovat töissä kirkon lähellä.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa. Tulipalo tuhosi vuonna 1997 kirkon sisätilat kokonaan. Jälleenrakentaminen aloitettiin pian palon jälkeen. Kirkko otettiin puuvalmiina käyttöön elokuussa 2003.
Kesällä 2005 kirkko suljettiin kun taidemaalarit Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala aloittivat maalaustyöt ja tekivät kirkkoon yhteensä 101 taideteosta. Maalaukset valmistuivat vuonna 2009, jolloin kirkko avattiin uudelleen yleisölle. Kirkko on suosittu vihkikirkko. Siksi kaikki kesälauantait on varattu pelkästään vihkimisille.
Kuutti Lavosen maalauksia
Osmo Rauhalan maalauksia
Matka jatkui. Kokemäen joen ylittävä Keikyän riippusilta oli seuraava kohteemme. Se on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta. Pituutta on 228 metriä. Suomen pisin riippusilta on Iijoen ylittävä metallirakenteinen Jakkukylän silta, jolla on pituutta 250 metriä.
Lounaspaikka Huittisissa, Kivikylän Hullulenkki.
Porissa tutustuimme Juseliuksen mausoleumiin. F.A. Jusélius rakennutti Sigrid-tyttärensä muistoksi hautakappelin Porin Käppärän hautausmaalle. Vuonna 1903 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck.
Sigrid Juseliuksen hautapaasi
Alkuperäiset maalaukset olivat Akseli Callen-Kallelan maalaamat. (Aloitimme Callen-Kallelasta ja lopetimme kiertueemme Callen-Kallelaan) Tulipalo oli tämänkin taiteen kohtalo. Alkuperäiset seinämaalaukset tuhoutuivat 1931 tulipalossa, ja nykyiset freskot on maalannut 1930-luvulla Jorma Gallén-Kallela, isänsä luonnosten pohjalta.
Tässä matkareitti: Kuopio-Mänttä-Tampere-Sastamala-Keikyä-Huittinen-Pori-Kuopio
Kommentit
Lähetä kommentti