Meloessa nähtyä

Helteet jatkuivat yhteensä kaksikymmentäneljä vuorokautta. Sinä aikana päivälämpötila kävi joka päivä yli 25 asteessa ja monesti se oli kolmenkymmenen asteen lukemissa. Eilen (5.8.) oli ensimmäinen helteetön päivä. 

Hellepäivinä kävin usein aamumelonnalla. Kun lähtee liikkeelle ennen seitsemää, ei ole liian kuuma. Lisäksi tuulenhenki vilvoittaa avonaisella järvenselällä.
 

Melontavajan laiturin vierellä on komea rantakukkapensas. 

Kauan kaivattu melontalaiturin jatke on nyt paikallaan. Monena kesänä melontakauteni kaupungissa on päättynyt loppukesästä, koska vedenpinnan laskiessa laiturilta on ollut hankala päästä veteen ja vielä hankalampi keluta itsensä kajakista laiturille. 

Lumpeenkukat houkuttelevat pysähtymään ja kuvaamaan. Tässä juuri avautuva kukka. 

Lämpimällä säällä luonnonkukkien kukinta meni nopeasti ohi. Tämä ranta-alpi löytyi vielä rantakiven kupeelta. 

Eräänä aamuna lähdin vesille ilman kameraa. Yleensä minulla on Olympus-pokkarini mukana pakattuna kuivapussiin. Nyt ajattelin, että ei parin tunnin melontareissulla mitään kuvattavaa löydy. Ja kuinka sitten kävikään. Meloin pienten saarien sokkelossa järviruokojen keskellä kiviä väistellen. Yht'äkkiä joka puolella vilisi sorsia. Niitä istui kivillä ja ui joka puolella ympärilläni. Ne eivät mitenkään näyttäneet häiriytyvän minusta vaan lipuivat rauhallisesti hieman kauemmas. Laskin kaikkiaan lähes neljäkymmentä sorsaa pienellä alalla. Pysyisivät nyt vaan siinä. Lähellä kaupunkia, saarten suojassa ne olisivat turvassa kun metsästyskausi alkaa.  

Kaarsin pienen saaren ohi. Edessäni, noin sadan metrin päässä luodolla, istui puun oksilla kolme kalasääskeä. Meloin saaren rantaan ison kiven suojaan ja jäin tarkkailemaan lintuja. Kalasääsket istuivat liikkumatta paikallaan. Kohta neljäs kalasääski lensi luodon yläpuolelle. Se kierteli vähän aikaa puussa istuvien yllä ja lensi sitten pesälle. Olin pysytellyt hiljaa paikallani, joten lennossa ollut kalasääski ei huomannut minua. Muuten se olisi tullut yläpuolelleni ja varoitellut "pjyyp, pjyyp"-äänellään. 

Takaa kuuli jonkinlainen äännähdys. Kun kurkistin olkapääni yli, näin kymmenen metrin päässä joutsenen perässään kuusi harmaata poikasta. Minut havaittuaan joutsenten ryhmä kääntyi toiseen suuntaan. Minäkin irtauduin kiveltä ja lähdin melomaan vastapäiseen suuntaan. Vähän kauempaa näin joutsenen lentävän ja laskeutuvan sinne mihin suuntaan joutsenpesue oli mennyt. Kohta sieltä alkoi kuulua kailotusta. Varmaan kertoivat tulijalle äskeisestä kohtaamisesta. 

Pari päivää myöhemmin olin taas aamutuimaan vesillä. Nyt oli kamerakin mukana. Joutsenperhe oli ihan samassa paikassa kuin aikaisemminkin. Kuvasin niitä kaukaa. Pokkarini zoom-objektiivi poimii kohteen kauempaakin mutta kuvanlaatu ei ole erikoisen hyvä.  

Sorsatkin olivat samoilla paikoin kuin ennen. 

Vasta kuvia näytöltä katsoessa huomasin ylimääräisen siiven kuvassa. Näyttää, että kuvassa on kolme sorsaa, mutta tarkemmin katsoessa neljäs on juuri nousemassa lentoon keskellä olevan sorsan takana ja vain siipi näkyy. 

Sorsilla oli joku kisa menossa. Ne ajoivat toisiaan takaa ja jäivät räpistelemään vedessä. 

Lopuksi tuuletukset

Siinä kuvatessa kajakkini oli lipunut lähemmäksi kivellä olevaa sorsaa. Sitä ei näyttänyt haittaavan, vaan siinä se seisoskeli kaikessa rauhassa. 

Kalasääskiä ei enää näkynyt luodolla. Olisiko poikaset oppineet lentämään tai sitten ne olivat pesässään.