Sumuaamu Vanuvuorella

Suurten kuusten alla on vielä niin hämärää, että otsalamppua tarvitaan kun nousen Vanuvuoren rinnettä ylös tornille. Puiden lomasta vilahtaa aamutaivaan punerrusta, mutta metsän keskellä ei voi yhtään tietää millainen aamu on tulossa. Torniin noustessa näkymä alkaa avautua mitä ylemmäs ehdin. On vielä yli puoli tuntia auringonnousuun. Juuri auringonnousun suunnalla on taivaanrannalla pilveä ja sumuakin. Ylempänä taivaalla on paksumpi pilvilautta.   


Pohjoisen taivas punertaa. Sumu verhoaa Koiraveden saaria ja rantoja. 



Taivaanrannanmaalari on heilutellut värisivellintään. 




Hiltulanlahden pohjukassa on vielä pimeää. Puutossalmentien valot loistavat sumun keskeltä. 


Auringonnousuajan lähestyessä sumukerroksen väri alkaa muuttua pilvien heijastaessa siihen eri värisävyjä. 


Ounastelin edellisillan sääennusteen perusteella, että nyt olisi mahdollisuus hienoon aamuun ja kerrankin odotukset täyttyivät. Pilveä on taivaalla sen verran, että ne saavat väriä auringosta, mutta eivät täysin peitä valoa ja lämpötila on kastepisteen paikkeilla, jolloin sumua syntyy. 


Sumu haihtuu Hiltulanlahden talojen ympäriltä.







Juuri nyt on virallinen auringonnousun aika, mutta aurinko on vielä taivaanrannan pilvikerroksen takana. 





Panoraamakuva pohjoisesta itään. Kuusi pystykuvaa on yhdistetty tähän näkymään. 


Sitten aurinko on noussut ylemmäs ja valo alkaa värittää järven yllä ajelehtivia sumulauttoja. 




Seuraavat kaksikymmentä minuuttia on yhtä värien ja valojen juhlaa. Auringon valo tavoittaa lähimmätkin sumupilvet. 









Notkoissa sumu on vielä varjossa. 






Lentokoneesta on varmaan myös hienot näkymät alas. 




Pirtin kerrostalot sumujen yläpuolella


Kerroksia





Nyt aurinko tavoittaa jo Hiltulanlahden kylän talot


On kulunut puoli tuntia auringon nousuajasta. Sumun väri vaalenee.


Pirttiniemen taloja ja Pirttilahti näkyvät kuvan yläosassa





Puolitoista tuntia tornissa on kulunut nopeasti alati muuttuvaa maisemaa ihaillen. Sumu jää vielä Kallaveden ylle mutta parhaimpien valojen aika on ohi. 


Olen käynyt Vanuvuoren tornissa useasti sen valmistumisen jälkeen mutta kertaakaan en ole kulkenut torniin etelänpuoleista merkittyä reittiä, vaan aina oikaissut jyrkemmän rinteen kautta. Nyt lähden merkittyä polkua alas. Matkan varrella on upeaa kuusikkoa, jonka aluskasvillisuus on saniaista ja lehtokasveja kuten mustakonnanmarjaa. Luonnonsuojelualueen rajalta metsä harvenee ja muuttuu mäntyvoittoiseksi. Naavapuut ovat kohdevalossa. 


Vanuvuoren retkipolku on hyvin merkitty


Polun varren horsma houkuttelee ottamaan kameran esiin. Valo käy sumun läpi kukkaan. 


Viime syksynä valmistunut tulipaikka on hieno. Se vaikuttaa paloturvalliselta koska siinä on tiiliseinät ja hormillinen tulisija. 


Tulisija ei ole välttynyt "taiteilijoiden" töherryksiltä. Kunpa ihmiset osaisivat kunnioittaa yhteistä omaisuutta. 


Kommentit