Kun lähtee kulkemaan Kolmisopen pohjukasta luontopolkua, on muutaman sadan metrin jälkeen puusillan kohdalla kulleroesiintymä opastauluineen. Kullero on selkeästi pohjoisen Suomen kasvi, mutta paikoin sitä löytyy Savosta, Hämeestä ja Keski-Suomestakin. Nyt löysin kukkivia kulleroita enemmän kuin aiempina vuosina.
Kullerot taustanaan kukkivia lehtokuusamia
Olen huono tunnistamaan eri orvokkilajeja, mutta oletan, että tässä on korpiorvokki.
Lehtokuusaman kukat pilkuttavat metsänpohjaa joka puolella Neulamäkeä
Joka kesä käyn tutkimassa kalliokielopaikan. Kalliokielo on eteläinen kasvi, joka on täällä Pohjois-Savossa harvinainen.
Vuorilampi
Mustakonnanmarjakin on jo ehtinyt kukkimaan
Myrskyt ovat kaataneet puita Neulamäessäkin. Luulisi, että ne olisivat suojassa jyrkän kallioseinämän vierellä, mutta jostain on päässyt tuulet puhaltamaan. Kiertelin jokin aikaa kaatuneiden runkojen ympärillä ennenkuin löysin polun jyrkänteen alle. Tämä sisäänpäin kaartuva jyrkänne on uhkaavan näköinen. Näyttää kuin puut pitäisivät sitä paikallaan.
Luolan eteläpuolella on hyvä maamerkki. Yli kaksimetrinen kivipaasi tököttää pystyssä louhikon keskellä.
Sammaleisten kivien välistä löytyy matarakasvustoa. Lehtomatara, luulisin.
Näillä paikoin on talvella jääputouksia
Sitten etsin luolan pohjoisen puolen suuaukon. Kiveltä kivelle hyppimistä ja vähän kiipeilyäkin se vaatii, mutta vielä onnistuin pääsemään luolaan.
Luolan pohja
Seinämässä on kapea reunus, jota pitkin kalliosta käsillä tukien voi kävellä rakoluolan toiseen päähän.
Rakoluolan vieressä on tämä lohkareasetelma, eli kaksi lippaluolaa päällekkäin.
Kilometrejä ei tullut paljon, mutta monta tuntia sain aikaa kulumaan kiipeillessä ja kuvatessa.
Kommentit
Lähetä kommentti