Viimeisen viikon aikana on tullut vettä noin 30 mm. Sehän tarkoittaa kolmea kymmenen litran sankollista yhtä neliömetriä kohti. Kauniit ja aurinkoiset syyspäivät ovat vain haaveissa. Välillä aurinko saattaa vähän pilkahtaa, mutta sitten taas pimenee. Koska yöpakkasia ei ole ollut, ovat ruskan väritkin melko vaimeita. Värikkäimmät puut löysin Kallaveden saarien rannoilta. Ja parhaiten ne näkee kajakista kun meloo hiljalleen rantojen tuntumassa.
Melkein törmäsin joutsenperheeseen melontaretkelläni. Lähestyin saaren kärjessä olevaa järviruokotupasta. Ruovikon keskeltä erottui valkoista. Laskin melan ja aloin ottaa kameraa kuivapussista. Kajakki liukui äänettömästi kohti ruovikkoa. Ja sitten... tömps. Kajakin pohja raapaisi kiveä. Ei auttanut muu kuin laittaa kamera takaisin kuivapussiin ja alkaa irrottaa kajakkia kiveltä. Sillä aikaa ruovikon takana ollut joutsenperhe oli jo lipunut kauemmas.
Joutsenparilla on ollut perheonnea. Neljä harmaata poikasta ui emonsa vanavedessä.
Vietin päivän mökillä ikkunoita pesten, meloen ja saunoen. Lehmuksissa on vielä paljon vihreitä lehtiä.
Rannan koivut alkavat jo olla keltaisia, mutta tammi on vielä ihan kesäasussaan.
Metsälehmuksen keltavihreät lehdet.
Päivä oli synkän harmaa mutta lämmin. Päivällä oli peräti 17 astetta lämmintä.
Täällä Savossa sentään näkee jäkälää. Pohjoisen poroalueilla sitä ei juuri ole.
Meloessa hiljaisuuden rikkoo ylhäältä kantautuvat äänet. Vilkaisen taivaalle ja katselen kun hanhiaurat suorittavat ylilennon.
Sateisen loppukesän vuoksi järven vedenpinta on pysynyt melko korkealla. Yleensä täällä latvavesillä vedenpinta on paljon matalammalla syksyisin.
Tässä vielä ruskahaapoja rannan puolelta kuvattuna.
Kommentit
Lähetä kommentti