Kasviretki Juumassa

Pisaraiset mustikanvarvut kastelevat polvet heti kun poikkean polulta metsään. Jalassa on matalavartiset kumisaappaat ja niiden päällä säärystimet, mutta ne eivät riitä suojaamaan riittävästi kun pujottelen pensaikossa. 

En enää uskonut löytäväni etelärinteeltä kukkivia tikankontteja, mutta ympäristön lehtipuut varjostavat sen verran tikankonttikasvustoa, että kukat ovat vielä varsin hyväkuntoisia. 


Pussikämmekkä on varsin huomaamaton. Oli hankala saada tarkennettua kukkaan heinien keskeltä. 


Tarkennusvaikeuksia on myös tähtitalvikin suhteen mutta eri syystä. Tähtitalvikin varsi on noin viisisenttinen ja kukka taipuu maata kohti. Kameran kääntyvän näytön avulla pääsen kurkistamaan kukkaan. 

On kulunut monta vuotta siitä kun viimeksi kävin keltaisia tikankontteja tapaamassa. Muistan hyvin paikan jossa ne kasvavat, mutta siitä huolimatta joudun etsiskelemään niitä. Lopulta löydän kolme kukinnan loppuvaiheessa olevaa keltaista tikankonttia. Ja mielestäni ne ovat vähän eri paikassa kuin ennen. 
 


Löysin kuva-arkistostani viisi vuotta sitten otetun kuvan keltaisista tikankonteista. Silloin kukassa oli ollut kaikkiaan kahdeksan tikankonttia, tosin kuvaan on sopinut vain kuusi. 


Tikankonttien kuvauskautta on riittänyt jo kesäkuun alusta sen vuoksi, että paikkakunta vaihtui Kuopiosta Kuusamoon mutta nyt on todettava, että kausi on lopussa. Tässä viimeiset. 






Tulen Niskakosken törmälle. Täältä ylempää on hyvät näkymät joen nieluun ja riippusillalle. 





Joudun odottelemaan jonkin aikaa sillan ylitystä. Noin viidenkymmenen hengen nuorisoporukka ylitti siltaa, joten aikaa meni ennen kuin kaikki pääsivät sillan yli. 


Kosken nielu kuvattuna ylhäältä päin. 

 
Tämä on minulle ihan uutta Pienen Karhunkierroksen polulla. Lähtöportti Juumassa Retki-Etapin luona on siirretty laajennetun parkkipaikan perälle ja leveä hiekkatie vie Niskakosken tuntumaan. Vain viimeinen notkelma portaineen ennen riippusiltaa on ennallaan. 




Jo Juumaan mennessä olin havainnut tienvarrella keltaista kaarlenvaltikkaa. Paluumatkalla kuvasin ensimmäiset avautuneet kaarlenvaltikan kukat. 






Kaarlenvaltikoiden lisäksi paikalla kukkii myös maariankämmeköitä.... 


...ja karpaloita....


...ja runsaasti siniyökönlehteä. 


Tässäpä arvoitus. Mikä on tämä erikoinen kasvi? Googlelta taas kyselin ja vastaus löytyi. Se on horkkakatkero. Laji.fi-sivustolta löysin Kuusamosta juuri tienvarsilta paljon horkkakatkerolöytöjä. Se on kuitenkin melko harvinainen kasvi. Luontoportin mukaan se on erittäin uhanalainen. 

Kommentit