Vuorokausi mökkimaisemissa

Tänä kesänä olen ollut yötä ulkona ehkä useammin kuin koskaan. Mökillä olen yöpynyt vähemmän, mutta käyttänyt mökkiä tukikohtana kun olen suunnannut retkille saariin. Nyt oli vuorossa ihan tavallinen mökkivuorokausi. 

Ensin lähden veneellä puolen kilometrin päähän luonnonsuojelualueelle. On kulunut monta vuotta siitä kun olen käynyt siellä viimeksi. Noin hehtaarin kokoinen suojelualue on maastoltaan hankala. Suurta ja vähän pienempää sammalpeitteistä kiveä on vieri vieressä, välissä ammottavia onkaloita. Tuo vaikeakulkuinen alue suojelisi itse itsensä ilman luonnonsuojelualueen statustakin.

Entä miksi se on luonnonsuojelualue? Vaikka ensisilmäyksellä alueella on vain kiveä, viihtyvät siinä harvinaiset kasvit sammaleiden peittämissä kuopissa ja jopa kivien päällä. Kivilouhukon alla virtaa maanalainen puro, joka tuo vedet lähellä olevasta lammesta lahden pohjukkaan. Alkukesästä kivien koloissa kukkii haisukurjenpolvi ja hajuheinät kurkottelevat sieltä täältä. Nyt loppukesästä alkaa lehtopalsamin kukinta ja sitä jatkuu pitkälle syksyyn. Lehtopalsamien vuoksi tänne tulin. Lehtopalsami on pahamaiseisen vieraslajin, jättipalsamin sukulainen, mutta lehtopalsami on Suomen alkuperäiskasveja. Etelä-Suomessa lehtopalsami ja haisukurjenpolvi ovat yleisiä, mutta Savossa harvinaisia. 

Lehtopalsami on sivusta katsoen hauskannäköinen. Kukka roikkuu ohuen varren varassa. Lehtopalsamilla on arvoituksellinen latinalainen nimi, Impatiens noli-tangere, joka Luontoportin mukaan kääntyy suomeksi: olen herkkä, älä kosketa. Nimi kertoo mitä tapahtuu kun kasvia koskettaa.
Vähäisemmästäkin kosketuksesta kukka sinkoaa siemenet ympärilleen. 
















Selvisin louhikosta ehjin jaloin. Mökillä laitan saunan kiukaan alle tulet ja saunavedet lämpiämään. Ampiaiset ovat vallanneet paljun. Kaminan putken reijän ympärillä pörisee jatkuvasti. En ole vielä keksinyt miten saisin ne pois. Paljua en uskalla lämmittää, koska pelkään ampiaisten hyökkäävän kun olen paljussa. 

Ennen saunaa päätän lähteä vielä melomaan. Toin Kuusamosta Wilderness Tempest-kajakkini, koska sillä on enemmän käyttöä näillä kivisillä mökkivesillä. Kuusamossa voin tarpeen mukaan vuokrata kajakin. Lähes kolmekymmentä vuotta vanha Avalon Viviane saa jäädä varalle, onhan se jo eläkeiässä kajakiksi.   



Sattui yllättävä kohtaaminen kun olin melomassa. Jo rannasta lähdettyä näin kaksi hahmoa vajaan kilometrin päässä pikkuisten luotojen luona. Kun olin melonut lähemmäksi, tunnistin, että kajakkimelojia ovat. On hyvin harvinaista, että näillä vesillä tapaa muita melojia. Pitihän heidät käydä jututtamassa. Mukava nähdä muitakin melanheiluttajia.  




Nyt elokuun kääntyessä loppua kohti, alkaa aurinkokin laskea kierrollaan lahden takarannalle. Pian laskeva aurinko jää piiloon saaren taakse ja silloin on syksy. 










Illan hämärtyessä syttyvät aurinkokennolamput


Herään ilman herätystä vähän vaille viisi ja parinkymmenen minuutin päästä olen jo lahdella soutamassa kohti kallioluotoja, jossa on tuttu auringonnousun katselupaikka. Kuu on vielä taivaalla. Se vilahtelee saaren rannan puiden heijastusten lomasta. 


Kurkien konsertti kuuluu läheiseltä suolta. Sitten äänet voimistuvat. En oikein osaa hahmottaa mistä päin äänet kuuluvat, pää pyörii ja venekin kun yritän kurkkia, sitten huomaan kaksi kurkea lentävän matalalla ihan lähellä. Ne kailottavat koko ajan lentäessään. Kurjet katoavat metsän taakse. Kohta lahden pohjukasta kuuluu kaakkurin käkätys. Ääni muistuttaa ihan kanan kotkotusta. Sitten lahdella läiskähtää kun majavakin ilmoittaa olemassaolostaan. Lahden naapurit kai näin kertovat soutajalle huomanneensa minut ja tiedottavat reviirirajoista. 


Sumua ei ole paljon. Ilma on lämmin, noin 15 astetta ja järven vesi ehkä hieman lämpimämpää. Yksinäinen kuikka ui salmessa. Se ei ole kovaääninen, vain vähän murahtelee. 


Tuolta auringon pitäisi kohta ilmestyä






Kello on 6:08, eli neljäkymmentä minuttia auringon nousuajankohdasta, kun aurinko lopulta jaksaa kiivetä kurkistamaan metsän takaa. 





Sumua on vain vähän luotojen ympärillä, mutta auringon valo saa vähäisenkin sumun hehkumaan. 







On aika kääntää vene kohti mökkirantaa. Aamukahvin aika. 


 

Kommentit