Sumupilvien yläpuolella

Sunnuntai-illan sääennuste lupaili selkeää yötä ja aamusumuja. Sumu on oikullinen sääilmiö. Tarvitaan suuri ilmankosteus ja sopiva lämpötila, että sumua syntyisi. Näin syksyllä sumua tulee joskus liikaakin kuvauksen kannalta. Eli sopivan sumuaamun tavoittaminen on onnenkauppaa, samoin kuin revontulienkin. 

Aamuviideltä Kuusamon keskusta on täysin sumun peitossa. Katson Rukan web-kameroita. Niissä näkyy revontulia mutta maisemaa verhoavat sumupilvet. Eli, jos tilanne säilyy samana auringonnousuun, on tiedossa täydellinen sumuaamu kun auringonnousun puolella taivas on selkeä mutta sumu on painunut alas.  Siis liikkeelle ja auton nokka kohti Rukaa. 

Rukan rinnettä noustessa iskee epäusko. Eihän tuolta näe mitään kun näkyvyyttä on noin parisataa metriä eikä idän taivaalla näy yhtään valonkajoa. Kun avaan auton oven Juhannuskalliontien päässä, tuntuu tuulenhenki. Tuuli ehkä liikuttaa sumupilviä ja pilvikerros saattaa revetä. Lähden kolmensadan metrin taipaleelle kohti Juhannuskalliota. 

Olen Juhannuskallion laella klo 6:11. Aurigon nousuaika on kahdentoista minuutin kuluttua, ja ihme tapahtuu. Pilvikerros ohenee ja punertavaa valonkajoa näkyy idän taivaalla.  

Pilvien punerrus vahvistuu 

Pyhävaara on kääriytynyt sumun peittoon, vain laki pilkottaa vähän.

Menen avokallion reunalle, josta on jyrkkä pudotus alas.  Pilvimeri on siinä alapuolellani. 

Aurinko on noussut mutta vielä se on piilossa pilvien takana

Ja sitten se kurkistaa pilvipeiton alta

Lännen taivasta värittää vastarusko

Sitten on kultaisten värien aika

Auringon noustua ylemmäs sumu liikkuu vähän ja alarinteen puunlatvat erottuvat sumun seasta

Pyhävaaran laki paljastuu ja sumu alkaa väistyä myös Pienen Pyhävaaran laelta

Yksinäinen poro on seuranani Juhannuskalliolla

Valo valtaa maiseman

Olen kulkenut lähes tunnin Juhannuskallion laella. Valon väri alkaa vaalentua. On ollut täydellinen sumuaamu.