Hietaneilikat

Kesällä 2014 olin mukana Pieksämäen luonnonystävien järjestämällä luonnonkukkien päivän kasviretkellä. Paikallinen kasviharrastaja esitteli meille retkeläisille hietaneilikan. Siitä lähtien olen aina tilaisuuden tullen käynyt katsomassa noita upeita kukkakaunottaria. 

Hietaneilikat ovat piilossa keskeisellä paikalla. Ne ovat tien varrella, mutta luulen, että harva niitä huomaa. Juuri siinä kohden ei tien varrelle saa pysähtyä, joten auto on jätettävä kauemmas. 

Paikkaa lähestyessä tuntee tuoksun jo kauempaa. Ja siinä ne ovat, neilikkatuppaat muutaman aarin alalla. Maaperä on hiekkaa, jonka päällä ohut kerros jäkälää. 

Hietaneilikan kukinta kestää suhteellisen pitkään, koska kukkanuppuja on paljon ja ne avautuvat vähän kerrassaan. Tässäkin ryhmässä on vielä paljon avautumattomia kukkia. 

Tätä ihmettä olen seurannut jo useiden vuosien ajan. Pienellä alalla on muutamia neilikkatuppaita, joiden kukissa on vaaleanlilanpunaista väriä. Nuppu on vielä punaisempi kuin kukka.  

Valkoisten kukkien keskellä on yksi punainen, mäkitervakon viimeinen aukioleva kukka. 

Suomessa esiintyy kolme neilikkaa luonnonkukkana. Yleisin on ketoneilikka, pohjoisessa yleinen pulskaneilikka ja erittäin harvinaisena tämä hietaneilikka.