Juhannuksen jälkeen näytti siltä, että olisi sopiva hetki lähteä yönylireissulle saareen. Sääennuste lupaili tuleville päiville hellettä, joten päätin toteuttaa retken ennen kuumimpia päiviä. Vesikulkuneuvona tällä kertaa oli soutuvene, jonka perässä oli alkukeväällä hankittu sähköperämoottori.
Sorsavesi on minulle monikymmenvuotinen retkikohde. Yleensä olen tehnyt retket kajakilla tai soutaen. Molemmissa etenemistavoissa on hyvät ja huonot puolet. Kajakilla on kevyt meloa pitkiäkin matkoja, mutta rantautuminen kivikkoisilla rannoilla on hankalaa. Soutuveneellä taas pääsee hyvin rantautumaan, tavaraa sopii paljon mukaan, mutta en yhtään tykkää selkä menosuuntaan kulkemisesta.
Jo vuosia sitten mietin sähköperämoottorin hankintaa. Silloin homma kariutui akun painoon, latausongelmaan ja akun lyhyeen toiminta-aikaan. Nyt kalastusfoorumeita seuraava nuoremman sukupolven edustaja esitteli uuden tavan käyttää sähköperämoottoria. Litiumakkuja on viime vuosina alettu käyttää mm. uistelussa. Uudenlaiset akut ovat kevyempiä, niiden varaus kestää pitempään ja sen voi käyttää loppuun saakka, kun lyijyakussa varausta ei saa käyttää kokonaan. Litiumakkuja saa nyt myös edullisemmin. Sähköperämoottori ja akku maksoivat yhteensä vähemmän kuin 3-4 hevosvoiman polttomoottori. Akku painaa kuusi kiloa ja moottori 8, 5 kiloa, joten ne on helposti kuljetettavissa autosta veneelle. Akun lataus taas hoituu mökin aurinkosähköllä.
Retki alkaa iltapäivällä, koska aamupäivän odottelin sadekuurorintaman ohimenoa. Nyt taivaalla purjehtii vain kauniita poutapilviä.
Suunnittelin ensimmäisen veneretkikohteeni siten, että jaksan soutaa takaisin jos moottorin kanssa tulisi jotain ongelmaa. Noin viiden kilometrin päässä venerannasta on tämä hieno pikkuisten saarien ryhmä, jossa olen usein ollut yöretkellä. Taustalla näkyvän saaren rannassa on kajakillekin sopiva rantautumispaikka, siellä olen telttaillut usein, mutta tähän saareen en ole päässyt kajakilla rantautumaan.
Matkalla oli tuulta joka nosti vähän aallokkoa avonaisimmilla paikoin, mutta leirisaareni on tuulensuojassa isomman saaren takana ja veneelle löytyy suojaisa satamapaikka.
Laakea kallio, jossa vähän sammalta on juuri sopiva itsestään seisovalle teltalle. Saan kuitenkin pari narua viritettyä puihin, joten teltta ei lähde tuulen mukaan, jos sellainen puuska sattuisi. Ja näköaloistakaan ei voi valittaa.
Illan tullen lähden soutamalla kiertelemään lähiympäristön pikkusaaria.
Sähkömoottori on nyt lepovuorossa. Kapeissa ja kivikkoisissa salmissa mieluummin soudan. Olen sen verran aloitteleva moottoriveneellä ajaja, että en ota riskejä kiville ajosta.
Laskeva aurinko punaa rantakallioita
Puu voi näköjään elää myös vaakatasossa. Jo vuosia sitten on iso mänty kaatunut luodolla. Se kuitenkin jatkaa elämäänsä pitkällään. Puun oksien neulaset ovat täysin vihreitä. Varmaankin männyn pääjuuri on katkennut vain osittain ja puu saa vettä edelleen.
Sytytän risutulet iltapalanakkien paistoa varten. Joku on tuonut halstarin nuotiopaikalle. Se sopiikin hyvin nakkien paistoon.
En malttaisi mennä nukkumaan. Vielä 23:30 olen valveilla ja istun rantakalliolla katsellen punertavaa iltataivasta. On täysin hiljaista. Koko illan saaressa konsertoinut peipponen vaikeni auringonlaskun jälkeen. Itikoita eikä muitakaan hyönteisiä ole vaivana, lämmintäkin on arvioilta viisitoista astetta.
Olen laittanut herätyksen auringonnousun aikaan, mutta kun klo 3:15 herään ja kurkistan teltan oviaukosta päätän jatkaa unia. Noussut aurinko on vastapäisen saaren takana ja taivas on täysin pilvetön. Pieni tuulenhenkikin käy. Ei siis ole tulossa sumua eikä näyttäviä auringonnnousun värittämiä pilviä. Joutaa nukkumaan. Paitsi hetken aikaa nukahtamista "häiritsee" peipponen, joka aloitti taas laulunsa heti auringonnousun aikaan.
Kun herään, on aurinko jo korkealla ja lämmittää telttaa. Teltassani on isot oviaukot molemmin puolin, joten saan läpivedon ja teltta viilenee.
Yöretkeilyn hienoja hetkiä on aamiainen rannalla. Tässä pöytänä laakea kivi. Vaihdoin puisen kuksan kahvipannun pussissa kulkevaan muoviseen taittokuksaan kun liian monesti unohdin ottaa kuksan mukaan.
Tuuli heräsi yhtä aikaa minun kanssani. Suunnittelen paluureitin siten, että voin vältellä tuulta saarien suojassa ja isommat ylitykset saarelta toiselle voin ajaa vastatuuleen.
Evästauko suojaisessa lahdukassa ennen viimeistä etappia. Yritän tasapainottaa veneen lastia pakkaamalla painavia tavaroita veneen keulapenkille. Akkukin on sijoitettu jatketuilla kaapeleilla mahdollisimman kauas perästä.
Onnellisesti satamassa. Ensimmäiseen moottoriveneretkeeni olen ihan tyytyväinen. Moottori toimi hienosti ja virtaa riitti. Hiljaista oli vesillä vaikka lomakausi on parhaimmillaan. Näin vuorokauden aikana yhden veneen. Majava uiskenteli erään saaren luona, kuikan ääniä kuulin vaan en nähnyt ja kalasääski oli pesällään.
Kommentit
Lähetä kommentti