Kesäyö vaaralla

Sadepäivän jälkeen sääennuste lupasi selkeää seuraavaksi yöksi. Oli aika toteuttaa tämän kesän kesäyön kävely. Opin arvostamaan kesäyön valvomista kun kahdenkymmenen vuoden ajan osallistuin Suomi Meloo-tapahtumaan. Yöosuudet olivat niitä parhaita. Nyt kun enää aikoihin osallistunut tapahtumaan, on perinteeksi muodostunut kesäyön kävely. Kuusamossa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa se. On upeita vaaramaisemia ja valoisaa aikaa riittää läpi yön. Tällä kertaa kuljin samoissa Pyhävaaran maisemissa kuin viime kesänä. Se ei haittaa, koska aina löytyy matkan varrelta uutta näkemistä.

Nyt aloitin retken kulkemalla Pyhävaaran juurella olevan Vaaralammen rantaan. On aina ollut niin kiire porhaltaa ylös vaaralle, että olen ohittanut lammen kauempaa. Nyt kävelin sen etelärannalle ja mikä komea näkymä sieltä avautuikaan Pyhävaaran alimmalle kukkulalle. Korkeuseroa lammen pinnasta kallion päälle on 65 metriä.

Illan viiletessä usvaa alkoi jo nousta lammen varjoisasta pohjoispäästä. 

Tässä olen jo ensimmäisen kalliokukkulan päällä. Vaaralampi vilahtaa vähän kallion juurella, kauempana Pyhäjärvi. 

Vaaralampi, Pyhäjärvi ja kaukaa siintelee Kitkajärvi. Tässä olen noussut seuraavalle kukkulalle, joka on reilut parikymmentä metriä edellistä ylempänä. 

Tästä näkee miten jyrkkiä Pyhävaaran kalliorinteet parhaimmillaan ovat. Onneksi kiertämällä kauempaa löytyy vähän loivempia nousukohtia. 

Aurinko on kierrollaan matalalla luoteen-pohjoisen suunnalla ja värittää valollaan Pyhävaaran puita. 

Pohjoisen taivaanrannalla on laaja pilvialue. Taitaa käydä samoin kuin viime kesänä, että keskiyön aurinko jää pilven taakse. 

Näiden näkymien vuoksi kannattaa nähdä vaivaa ja kiivetä vaaralle. 

Vastarusko värjää Pyhäjärven maisemaa etelän suunnalla. 

Tässä vaiheessa nousun jyrkimmät kohdat on ohitettu. Rinteen kuusien oksilla soi lakkaamaton yölaulajien konsertti. Harmi, että en tunnista esiintyjiä mutta kauniisti laulavat kesäyössä. 

Lännen suuntaan näkyy pitkälle aina Riisitunturille saakka. Usva nousee Veska-lammen ylle. 

Ellei katso kelloa, ei mitenkään huomaa vuorokauden vaihtumista. Ilta vaihtuu yöksi ja aamuksi huomaamatta. Tässä vuorokauden pimein hetki. 

Löydän sopivalla istumakorkaudella olevan kiven ja alan syödä eväitä. Tuuli on herännyt ja tälle paikalle se tuntuu käyvän joka suunnasta. Käärin aina repussa kulkevan avaruuspeitteen ympärilleni.  Yötaivaan värikäs pilvi on suoraan pääni yläpuolella. 

Sitten laskeudun vähän alemmas, vaaran itälaidalle. Siinä olen suojassa tuulelta. Istun rinteelle ja käärin taas avaruuspeitteen ympärilleni. Tässä on sopiva paikka odotella auringon esiintuloa. Rinne on sen verran jyrkkä, että painaudun välillä pitkälleni maahan. Tässä voisi vaikka torkahtaa hetken, mutta en malta.  Alapuolellani sumu hiipii Pyhäjärven rantoja pitkin. 

Sitten on aika lähteä taas katselemaan pohjoista taivasta.  Tai, koillisen suunnaltahan se aurinko nyt taitaa tulla pilven takaa esiin, kun se on ollut keskiyön ajan pilvikerroksen takana. 

Suokukka 

 

Nyt valo värittää vaaran laen yksityiskohtia

Poimin telezoomilla punertavan usvapilven Rukan suunnalta

Sumu peittää nyt lähes kokonaan alavat paikat

Hirsilampi

Vaaran laelta pääsee alas vain kahteen ilmansuuntaan, jyrkkää kalliopolkua lounaaseen (sieltä tulin) ja loivempaa itään. Sen lisäksi vaaralta erkanee polku, jota pääsee Pikku Pyhävaaralle. Lähden kulkemaan tuota polkua. Vähän matkaa edettyäni tulen kalliorinteen juurelle. Katsoin kartasta, että siitä olisi suhteellisen loiva reitti alas Vaaralammin rantaan, eli sinne josta lähdin liikkeelle. Täytyy joskus käydä tutkimassa tuo reitti. Nyt kuljen Ison Pyhävaaran ja Pikkupyhävaaran välisssä olevan kurun laitaa aina luonnonsuojelualueen rajalle asti, josta jatkan hiljalleen kohti tietä. 

Kesäyössä kulkija harvoin tapaa ketään tai mitään. Tällä retkellä näin alkuillasta kaksi nuorta, jotka tulivat juosten jyrkkää kalliorinnettä alas. Taisin myös pelästyttää muutaman metson tai teeren. En niitä nähnyt, mutta metsä rytisi kun lensivät pois. Yölaulajia oli useita, mutta niitäkään en nähnyt. Siinä kaikki elävät olennot. No olihan siellä muutama itikka.