Jäinen, luminen ja kuohuva Korkeakoski

Olen liikkellä aamuvarhaisella. Säätiedotus oli ennustanut pakkasyötä ja selkeää aamua. Jälkimmäinen ennuste ei toteudu, taivas on pilvessä, mutta auton mittari näyttää asteen verran pakkasta. Yön aikaan pakkasta on ehkä ollut enemmänkin. Polkua peittävä lumi rahisee jalan alla. 

Olen varautunut sauvoilla ja kenkiin pujotettavilla liukuesteillä. Sauvat riittää tällä kertaa koska polun jääpinnan päällä oleva karkea lumi helpottaa laskeutumista alas.  

Alhaalla kosken uoma levittyy eteen kaikessa komeudessaan. Kaatuneet puunrungot ovat nyt lumen peitossa ja jäät reunustavat kiviä ja rantoja. Löytynpuron kevättulva ei vielä ole suurimmillaan, mutta runsaasti vettä virtaa jo louhikkoisessa uomassa. 

Jääpuikkoja kannattelevat oksat ovat lumikuorrutettuja. Tästä syystä halusin nähdä kosken juuri pakkasella. Plusasteinen ilma sulattaisi pian lumikoristeet. 

Noustuani rotkon pohjalta takaisin kosken niskalle kuvaan rantoja joen molemmin puolin. Virtaava vesi ja jää reunustavat kosken kiviportaita. 

Käyn katseluparvekkeella, josta on näkee suoraan alas. Kuva ei ilmennä mittasuhdetta ja korkeuseroa. Pitäisi olla joku seisomassa tuolla alhaalla rannalla. 

Löytynpuron yläjuoksulla on suuria kuusia kaatunut jokiuoman ylle. Huomaan puunrunkojen alla kauniita jääpuikkoja. Harmittavasti ne ovat piilossa oksien takana. Hivuttaudun istualtaan kaatuneen puun päällä vähän lähemmäs, että saan kameran pitkällä zoomilla poimittua jääkoristeita kuvaan.

Näihin kuviin olisin toivonut lisää valoa. Jos vähänkin sinitaivasta olisi ollut, niin jääveistokset heijastaisivat valoa ja sineä. 

Selvisin kameraa uittamatta takaisin rannalle, ainoana tappiona takapuolesta kastuneet housut. Lähiaikoina kosken vesimäärä tulee vielä lisääntymään kun lumet sulavat, mutta kesää kohti puron virtaus pienenee huomattavasti.