Värikäs taivas Mastolla

Säätiedotus lupasi täysin pilvistä, mutta aamuhämärässä taivaalta pollottava, melkein täysikuu kertoi toista. Lähdettiin taas ajelemaan, tällä kertaa kohti pohjoista, eli Rukaa. Matkalla tähyilin idän puolen taivaanrantaa. Siellä oli juuri auringonnousun suunnalla kapea pilvetön alue. Mastolle siis. 

Maston tien päässä saattoi jo todeta, että arktista tulee olemaan, koska liput lepattivat Rukapeakin saloissa  siihen malliin. Ja Forecan ajantasainen säätilanne kertoi karut lukemat: tuulta 14 m/s, pakkasta 17,2 astetta, joiden vaikutus tuntuu kuin -32 astetta. Ensin aioin mennä Juhannuskalliolle, mutta rinteessä tulin toisiin ajatuksiin. Pitkävartiset lämpösaappaani oli älyttömän liukkaat, en meinannut pysyä pystyssä polulla. Kun tiesin, että vielä jyrkempää on edessä, niin oli parasta kääntyä ja etsiä Rukapeakin pihalta sopivaa kuvauspaikkaa. Hyvä paikka löytyikin korkean lauta-aidan viereltä. Se suojasi melko hyvin lounaan suunnalta puhaltavalta tuulelta. 

Olihan se tavanomaista värikkäämpi valonäytös tällä kertaa. 

Paluumatkalla poikettiin vähän matkaa Pulkkajärven tielle. Tie nousee rinnettä hakkuuaukon reunalla, josta on näkymät kaakon suuntaan. 

Hakkuuaukon puut ovat jo kasvaneet niin paljon, että tulevina vuosina ei enää ole näkymää auringon suuntaan.