Tahkovuoren maisemissa

Tahko (Tahkovuori) on matkailukeskus vain tunnin automatkan päässä kotoa. Siitä huolimatta siellä on tullut käytyä harvoin. Nyt tutustuimme Tahkon kesäkohteisiin yliyön vierailumme aikana. 

Olin nähnyt kuvia Rahasmäen louhoksesta. Niiden perusteella paikka vaikutti mielenkiintoiselta ja käymisen arvoiselta. Sinne siis ensiksi. Rahasmäelle ajetaan Tahkon länsipuolen rinteiden juurelta. Tien nimi onkin osuvasti Mäenalustie. Viimeisen, vajaan pari kilometriä pitkän metsäautotien osuudella on nousua 120 metriä. Tienvarresta louhokselle on vain sadan metrin kävelymatka. Pienellä aukealla on kaksi laavua vastakkain. Ylempänä louhoksen vierellä näytti olevan telttasauna ja tuolit. Oletettavasti sauna on jonkin retkiä järjestävän yrityksen pystyttämä. 


Verkkoaita ympäröi louhosta joka puolelta, mutta ylhäällä aitaan on tehty noin metrin korkuinen aukko, josta voi pujahtaa louhoksen reunalle. Kallio oli nyt kuiva, mutta sadesäällä en menisi kovin lähelle reunaa. 


Louhos on 278 meren pinnan yläpuolella ja noin 150 metriä mäkialuetta ympäröivästä maastosta, joten ei ihme että puiden latvojen takaa näkee kauas. Louhoksen seinämät ovat noin parikymmentä metriä korkeat. Neljäkymmenluvulla täältä on louhittu 40 000 tonnia kvartsiittihiekkaa ja soraa. 


 





Laavulla viritellään makkaranpaistotulia


Louhos kuvattuna laavun edustalta


Seuraava käyntikohteemme on Mäkiaution rotko. Lähellä Tahkon lakea oleva kalliohalkeama on ollut pitkään piilossa vaikeakulkuisuutensa vuoksi. Viisi vuotta sitten valmistunut retkeilyreitti johdattaa kulkijan portaita ja kävelysiltoja pitkin rotkon läpi. 



















Rotkon itäreunan jyrkänteen päällä on Pöllölaavu, josta avautuu näkymä Tahkon kylälle ja Syväri-järvelle. 




Kolmas retkikohde on Tahkovuoren eteläisimmän rinteen päällä oleva Nipasen kota. 


Enpä ole koskaan ennen nähnyt näin viihtyisäksi sisustettua retkeilykotaa.


Maisema Syvärille





Kävimme vielä Pehkubaarin vieressä olevassa näkötornissa kuvaamassa kylämaiseman. Uutta rakennetaan ihan rantaan. Sokos-hotellin uudissiipi pistää silmään. Ehkä tummenpi seinäväri olisi sopinut paremmin ympäristöönsä. 



Paljon näkemistä jäi vielä seuraaviinkin käynteihin. Aholansaaren laivaliikenne oli jo päättynyt, emmekä päässeet käymään saaressa. Myös Huutavanholman kierros ja Suomen pisimmät portaat jäivät seuraavaan kertaan. 

Kommentit