Konnekoski pakkasaamuna

Rautalammin Konnekoski kuuluu osana Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Koski on minulle tuttu vuosikymmenien takaa, ajalta kun katselin ja kuvasin lapsiani, jotka pyörivät kosken kuohuissa koskikajakeillaan. Sittemmin olen kuvausharrastukseni myötä käynyt koskella talviaikaan kosken pakkashuuruja kuvaamassa.

Vuodenvaihteen tienoilla on hyvä aika tehdä kuvausretki Konnekoskelle. Talvipäivän aurinko nousee silloin kosken suuntaisena kaakon ja etelän väliltä. Kapea jokiuoma piilottaa auringonnousut muina aikoina. Mutta aina ei aurinko paista tuossa aikaikkunassa. Monena vuonna olen tehnyt lähtöä Konnekosken aamua kuvaamaan, mutta pilvisyys on ollut esteenä. Nyt oli luvassa aurinkoinen pakkaspäivä. Pientä jännitystä aiheutti pakkanen. Ennusteissa oli luvattu jopa kolmenkymmenen asteen pakkasta. Nyt kun työn vuoksi ei ole enää vuosiin tarvinnut lähteä säällä kuin säällä, olin epävarma auton akun kunnosta. Mukaan lähti siis varavaatetta ja peittoa siltä varalta, että auto hyytyy matkalla.

Hyvin päästiin koskelle ja oltiin paikalla juuri auringon nousuaikaan. Kahlasin tulipaikan viereltä rantaan. Aurinko piilotteli vielä saaren ja metsän takana. Vain vähän punertavaa valoa tihkui pakkasusvan läpi.  

Konnekosken rannoilla on nyt reilusti lunta. 

Nyt aurinko on jo noussut metsänreunan yläpuolelle, mutta puiden oksat peittävät näkyvyyttä. Päätän käydä sillalla katsomassa näkisinkö sieltä paremmin. 

Sillalta voi katsella miten aurinko värittää Hankaveden yllä leijuvan pakkasusvan kullanpunaiseksi. 

Näkymä sillalta Konneveden suuntaan. 

Käyn vielä uudelleen jokirannassa. Toivon näkeväni kullanvälkettä myös veden pinnalla. 

Aurinko on jo siirtynyt puiden taakse, mutta vielä värikäs pakkasusva leijuu joen yllä. 

Siinä se nyt on, kaipaamani kultainen joki. Valo on lämmintä ja siinä pakkasaamujen viehätys. Mitä kylmempää, sen kauniimpaa. 

'

 

Konnekoski on mukava talviretkikohde. Parkkipaikkoja on useita ja ne oli aurattu hyvin. Tulipaikalla näytti olevan polttopuuta. 

Entäpä pakkanen? Koskella oli 28 astetta pakkasta, joka oli hieman vähemmän mihin varauduin. Kuusamon talviretkillä olen oppinut miten tarkenee yli kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Alla bambukerrasto, sitten fleece, päälle villapaita, toppahousut ja jalkaan pari sukkakerrosta ja Sorelit. Päällimmäiseksi untuvatakki ja päähän kaksinkertainen pipo. Vasemmassa, kameraa pitelevässä kädessä oli lapanen ja oikeassa kädessä fleecesormikas, joka kädessä pysty käsittelemään kameran näppäimiä.