Tammikuu on ollut talvinen. Pakkaset ja lumipyryt ovat vuorotelleet. "Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta" sanoo vanha kansanviisaus. Mittari näyttää aamulla 28 pakkasastetta kun pukeudun lämpimästi ja pakkaan kameran reppuun. Suuntana on Savolanniemen laavu, jota kävin muutama päivä sitten ohikulkiessa katsomassa. Nyt on tarkoitus kävellä vain laavulle auringonnousua kuvaamaan.
Aurinko sieltä tervehtiikin jo kun lähestyn laavua.
Näin keskellä talvea auringonnousun voi nähdä Savolanniemen kärjestä. Kun päivä pitenee ja auringonnousu aikaistuu, nouseva aurinko jää laavulta katsoen niemenkärjen taakse.
Laavu on ihan asutuksen lähellä, mutta kuitenkin omassa rauhassaan niemen kärjessä. Toivottavasti se säästyy ilkivallalta. Holtittomat tulistelijat polttivat paikalla olleen grillikatoksen pari vuotta sitten. Nyt laavulla on kameravalvonta.
Kun muutama päivä sitten hiihtelin tuonne kohti auringonnousua, lumi rahisi suksen pohjan alla. Nyt on tullut uutta lunta, joten karvapohjasukselle olisi ihanteellinen keli.
Nyt en tee tulia. Pakkasta on senverran reilusti, että tulilla istuminen ei tuntuisi mukavalta.
Savolanniemen laavu on pienessä saaressa Kallaveden äärellä. Polku laavulle vie toisen pienen saaren läpi.
Kommentit
Lähetä kommentti