Oli ennustettu aamuksi kirpeää pakkasta. Herättyä kodin mittari näytti -21 astetta. Lähdettiin aamuhämärissä ajamaan Rukan suuntaan. Kuusamon keskustassa oli täysin pilvistä, mutta aivan samoin kuin joskus marraskuussa, sää kirkastui kun lähetyttiin Rukaa Rukajärven kylän suunnalta. Alkuperäinen suunnitelma oli ajaa Kiveskoskelle, mutta mieli muuttui. Oli päästävä Mastolle näkemään auringonnousu. Nyt ei ollut aikaa kipittää Juhannuskalliolle, vaan nousin Juhannuskallion tien päästä Maston hissitornin juureen.
Maan varjo ja vastarusko oli lännen taivaalla nähtävänä ennen auringonnousua.
Pyhävaara ja etualalla Juhanuskallion tykkypuut.
Aurinko alkoi erottua pienenä kirkkaana puolipallona pilven keskeltä.
Emme jääneet pitemmäksi aikaa Mastolle, vaan matka jatkui Käylään. Tähän aikaan vuodesta auringon noususuunta on kääntynyt jo niin, että se alkaa näkyä Käylänkoskelle. Matkalla koimme talven pakkasennätyksen omalta kohdaltamme. Sompsanperässä auton mittari näytti 29,5 astetta pakkasta.
Käylässä pakkasta oli vain 28 astetta. Pakkasusvaa oli yllättävän vähän.
Sen verran pakkanen oli vaikuttanut, että rannan koivut olivat saaneet kauniin huurrekerroksen oksilleen.
Aurinko paistoi ohuen pilvikerroksen läpi. Valo oli pehmeää ja pastellinväristä.
Rantakivet oli kauniisti lumen peittämiä. Edes saukot eivät olleet käyneet "sotkemassa" lumivaippaa.
Tämä on mielinäkymäni koskelle. Kallion päällä on avonainen kurkistusaukko koskelle ja puunoksat kehystävät kuvaa.
Usvan läpi tuleva valo siivilöityi upeasti rantakoivun oksien takaa.
Kommentit
Lähetä kommentti