Aamumelonta

Kylmät yöt ovat hidastaneet järvien jääpeitteen lopullista sulamista. Vaikka kotilahdellani pääsin vesille jo 9.4. niin jäät ovat pysytelleet tiiviinä selkävesien varjoisilla rannoilla. Sunnuntaina 19.4. kävin katsomassa jäätilannetta kajakkivajan rannalla. Venerannan kohdalla jäätä oli vielä kymmenen metrin matkan rannasta mutta kajakkilaiturin ympärys oli sula. Kallaveden virallinen jäidenlähtö oli ollut 17.4. klo 20. Viime vuonna jäät lähtivät Kallavedestä 26.4.  

Pirttilahden venerannan edusta 19.4.

Kajakkivajan laiturilta pääsisi jo vesille. Olin kuitenkin pyörällä liikkellä eikä melontavarusteita ollut mukana, joten vesillelähtö jäi seuraavaan päivään. 

Pyörälenkin lomassa pistäydyin pitkospuupolulle. Savolanniemen suolla kukkii nyt vaivero, pari viikkoa aiemmin kuin yleensä. 

Yöllä oli ollut taas muutama pakkasaste. Laiturin ympärillä on muutaman millin jääriite mutta se ei haittaa vesillelähtöä. Kajakkimelontakausi alkaa nyt, 20.4. 

Aamu on kylmä ja tuuleton. Melontavarustus on säänmukainen; alla merinoa ja fleeciä, välikuivapuku ja päällimmäisenä melonta-anorakki. Käsiin laitoin neopreenihansikkaat mutta olisi pitänyt olla neopreeniset melasuojat. Kastuessaan neopreenihansikas tuntui todella kylmältä. 

Onpa hienoa olla taas täällä

Lokit istuvat kaikessa rauhassa kivellä. Eivät häiriinny ohimelonnastani. 

Luodon männynoksalla on tuttu näky. Tämä kalasääski ei ole kuuluisa Hilma tai Otto, eli sääksiliven esiintyjä, vaan Savolanniemen lähistöllä joka vuosi pesivä lintu. Savolanniemen kalasääsket ovat varmaan tottuneet lähistöllä liikkuviin, koska niiden pesä on vain parinsadan metrin päässä laavulta. 

Heijastuksia rannan tuntumassa

Telkät lentelevät ja uivat edestakaisin saarisokkelossa.

Vielä löytyy jäätä Suutari-saaren itärannalta. Myös Pölysen ja Rautokannan välinen salmi on jään peitossa. 

Yksityiskohtia jään reunalta