Revontulia kevätpäiväntasauksen aikaan

Tällä revontulikaudella minulla on ollut huono tuuri revontulien näkemisen suhteen. Komeimpien revontulien loimutessa on taivas ollut pilvessä tai sitten olen ollut väärässä paikassa. Kevätpäiväntasauksen aikaan revontuliaktiivisuus on yleensä suurta ja niin oli myös nyt. Mutta kuinka ollakaan, taas pilvet peittivät taivaan. 

Seuraavana iltana revontulimittarien mukaan olisi mahdollista nähdä revontulia, tosin arvot ei olleet lähelläkään edellisen illan revontulimyrskylukemia. Lähdin kuitenkin kympin uutisten jälkeen lähimaastoon tähyilemään taivaalle.

Noin puolen kilometrin päässä asunnolta on Somostenperän lintutorni. Torni-nimitys on tässä tapauksessa vähän ylimitoitettu. Katselulavan korkeus maanpinnasta on vain pari metriä. Mutta paikasta on avoimet näkymät joka suuntaan. Kaupungissa kun ollaan, on vain hyväksyttävä, että katuvalot tulevat mukaan revontulikuviin. Nyt revontuliseinämä ulottui idästä länteen, eli puoli taivasta revontulia. 

Melkein heti kun olin saanut jalustan ja kameran paikalleen, alkoivat revontulivyöt kohota ylös taivaalle muodostaen koronan. Ilmassa oli vähän pilviharsoa, joka pehmensi hieman revontulien valoa. 

Komeimmat ja värikkäimmät revontulituikkeet nousivat pohjoisen suunnalta

Puolenyön aikaan osa katuvaloista sammui, mutta siinä vaiheessa pilviharso peitti osittain revontulien valoa. Kylmäkin alkoi tulla, koska katselupaikassani ei ollut missään kohti tuulensuojaa. Oli viisainta pakata kamera reppuun ja hipsiä nukkumaan.