Itsenäisyyspäivän retki Vanuvuorelle

Itsenäisyyspäivän valjetessa kuljen hyvin tallattua polku-uraa Vanuvuoren näkötornille. Sää on pysytellyt pakkasen puolella jo pitkään, joten satanut lumi on tarttunut puiden oksille. Mitä ylemmäs nousen Vanuvuoren rinnettä, sitä lumisempia ovat puut. 

Olen vähän myöhässä. Aurinko on vähän aikaa sitten pinnistellyt pilvikerroksen takaa esiin, mutta nyt lännen suunnalta vyöryy uutta pilveä peittämään aurinkoa. Kaunis auringonpilari piirtyy vielä maiseman ylle. 

Kallaveden yläpuolella erottuu pieni pätkä sateenkaaren väristä sivuaurinkoa. 

Kun aurinko piiloutuu taas, laskeudun tornista ja kuvaan alhaalta tornia. Sitten lähden hiljalleen kävelemään polkua takaisinpäin. 

Yht'äkkiä maisema kirkastuu uudelleen. Käännyn takaisin tornin suuntaan. 

Se on vaan noustava uudelleen torniin. Nyt ei näy auringonpilareita, mutta taivaalla auringon yläpuolella on kauniit rypyläpilvet. 

Kuusen oksien muodot erottuvat nyt paremmin kun valo luo kontrastia. 

Hiltulanlahden talvista kylämaisemaa. 

Maisema hämärtyy taas kun pilvet hiipivät auringon eteen. Lähden uudelleen tornista alas. 

Kun tulen luonnonsuojelualueen rajalle on pysähdyttävä vielä kuvaamaan valon ja varjon leikkiä. Käytän pitkää valotusaikaa ja liikutan kameraa valottaessani, että saan kuvaan maalausmaista pehmeyttä. 

Vielä on tarjolla elämys itsenäisyyspäivän retkeilijälle. Olen tullut alas rinnettä aukean laitaan kun takaa alkaa kuulua jyminää. Kohta ilmavoimien neljä konetta lentää muodostelmassa hyvin alhaalla ylitseni. Juhlallinen hetki.