Joutsenlampi

Viikon jatkuneen flunssan jäljiltä olen ensimmäistä kertaa jaloittelemassa ulkona. Sattuipa ikävästi kun juuri Kuusamoon saavuttua piti sairastua. Olenkin onnistunut monta vuotta välttelemään kulkutauteja mutta nyt se iski.

Muuttojoutsenia halusin tavata. Nyt toiveena löytää ne mahdollisimman lyhyen kävelymatkan päästä. 

Ei tarvitse astua monta askelta parkkipaikalta metsäpolulle, kun joutsenten äänet alkavat kuulua vähän kauempaa. Yöpakkasen jälkeen tallattua polku-uraa on hyvä kävellä, tosin nyt voisi kulkea missä vaan. Pakkasjakso on jäädyttänyt vesisateiden kasteleman hangen, joten hanki kantaa.

Joutsenten äänet voimistuvat ja kohta puiden runkojen välistä vilahtaa valkoista. Joutsenet ovat joen virtapaikan alapuolen suvannossa, pienellä lammella, jota peittää ohut jää. Joutsenet seisovat lammen keskellä lumilaikulla. 

Siirryn ihan rantapenkalle, josta on hyvä näkymä noin kolmenkymmenen metrin päässä oleviin joutseniin. Ne kyllä huomaavat rannalla seisovan, mutta eivät näytä välittävän. Ne keskustelevat koko ajan.

Sitten ne alkavat puhdistautumisoperaationsa. 

Valmista tuli. Noin viidentoista minuutin ajan jatkui tuota höyhenten ja sulkien puhdistusta. Ja koko ajan ne ääntelivät vuoronperään. 

Ja sitten pois. Ilmaan noustuaan ne tekivät vielä kierroksen lammen yllä ja häipyivät sitten metsän taakse.