Huurreaamu Juhannuskalliolla

Siitä onkin aikaa kun viimeksi olen kiivennyt Juhannuskalliolle aamuaurinkoa kuvaamaan. Marraskuun alkupuolella ilman lämpötila Kuusamossa on ollut koko ajan pakkasen puolella, jopa kymmenen pakkasastetta ollut paikoin. Kun säätiedote ennusti lämpenevää, oli kiire ehtiä näkemään Juhannuskallion lumet ja huurteet.  

Ehdin kallion laelle juuri sillä hetkellä kun aurinko pinnistää esiin taivaanrannalta. Pakkasta on vain neljä astetta, mutta luoteen suunnalta reippaasti puhaltava tuuli saa ilman tuntumaan paljon kylmemmältä. Vedän huppua korville ja käännän selän tuulelle. 

Parhaimmillaan Koillismaan marraskuu on tätä; hieman lunta maassa, aurinko matalalla kierrollaan värittää maisemaa ja jokaisen puunoksan, pensaan ja varvun peittää paksu kuurakerros. 

 

Sydäntalvella tämäkin ryteikkö on paksun tykkylumen peitossa

Kohdevaloa varvukkoon

Lumi ja huurre kaunistavat kallion laen puita, jotka menneet talvet ovat murjoneet mutkille.

Kuurakoivu

Pyhävaara 

Vielä on helppo kulkea missä vaan, kun lunta on maassa vain muutamia senttejä.