Siirry pääsisältöön

Tekstit

Jatkoaikaa

Katiskaniemen aamu

Yöllä on ollut taas muutama aste pakkasta, joten jalan alla ratisee jäinen maa kun kävelen niityllä Rauhalahden pohjukassa. Täältä olen löytänyt aina kevään ensimmäiset näsiänkukat. Joudun etsimään kauan ennenkuin huomaan pienet lilanväriset kukat lyhyen oksan päässä. Vuosia sitten niityllä oli suuria näsiäpensaita, mutta niityn pensaikkoa on raivattu niin, että jäljellä on vain pieniä näsiänalkuja.  Jatkan matkaa niemeä kiertävälle luontopolulle. Katiskanniemen parikilometrisen polun varrelta avautuvat näkymät Särkilahdelle, Pölhönsaaren suuntaan ja Rauhalahdelle. Kapea, noin 50 metrinen salmi erottaa Särkiniemen kärjen ja Katiskanniemen kärjen.   Katiskaniemen luonnonsuojelualue on kaupunkiasutuksen keskellä. Järven takaa näkyy Kumpusaari ja sen takaa Haapaniemen voimalan piiput.  Yöpakkanen on taas kuronut salmen riitteeseen. Järveltä kuuluu jään ulinaa ja pauketta.  Rauhalahden puolella pysähdyn katselemaan telkkäparin touhuja.  Herra telkkä aloittaa pu...

Viimeisimmät blogitekstit

Ensimmäiset kukat, ensimmäinen melonta

Aikainen jäidenlähtö