Herättyäni tähystelen ikkunasta pihalle ja yritän arvailla miltä säätila näyttäisi päivän valjetessa. Juuri nyt taivaalla ei näy tähtiä ja kaupungin katuvalot heijastelevat taivaan pilvikerrokseen. Päätän luottaa sääennusteeseen, joka lupasi pakkasusvapilven haihtuvan aamun tunteina. Pakkaan repun ja lähden viidentoista kilometrin ajomatkalle kohti Vanuvuorta.  Siirtymä neljäsataaviisikymmentä kilometriä etelämmäs ei muuttanut ilman lämpötilaa. Kuopiossa on lähes yhtä kylmää kuin oli Kuusamossa. Auton mittari näyttää -26 astetta kun pysäköin Koirakaarten parkkipaikalle. Olen varustautunut pakkaskeliin untuvatakilla ja lisälämmikkeeksi puin vielä untuvaliivinkin takin alle. Taivalkosken Jalavan kaupasta ostettu karvareunainen pakkashattu on myös tarpeen. Oletus on, että tornissa tulee olemaan kylmä.  Ilman kirkastumisesta ei näy merkkiäkään kun lähden nousemaan polkua kohti Vanuvuorta. Vasta lähellä vuoren lakea puiden latvojen yllä taivaankansi on sininen. Se on merkki, että p...